Vihreä Uusimaa

Ana María Gutiérrez Sorainen, entinen nurmijärveläinen valtuutettu, nykyinen nummipusulalainen, lähtee Uudenmaan Vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleihin 2011. Gutiérrez Sorainen on 42-vuotias, naimisissa ja neljän lapsen äiti. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri, valmistunut Tampereen ylipistosta vuonna 1995. Kääntäjänä, tulkkina ja kieltenopettajana toimiva Gutierréz Sorainen tunnetaan aktiivisena vaikuttajana ja bloginpitäjänä, joka erosi keväällä 2010 entisestä puolueestaan Sosiaalidemokraateista näiden maahanmuuttajavastaisten lausuntojen takia. Uuden poliittisen kodin löytäminen ei ollut vaikeaa.

- Olen aina tuntenut vetoa vihreää liikettä kohtaan. Vihreät on ollut minulle varteenotettava  vaihtoehto muun muassa tulevaisuuteen suuntautuvasta näkökulmastaan johtuen. Vihreät ovat myös esittäneet selkeitä ehdotuksia maan taloudellisen tasapainon löytämiseksi. Ilman maan taloudellista elpymistä ei nykyistä hyvinvointia voida turvata, sanoo Gutiérrez Sorainen.

Muina  lähellä sydäntään olevina asioina Gutiérrez Sorainen mainitsee esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnista huolehtimisen sekä Uudenmaan ja muiden kasvualueiden joukkoliikenteen kehittämisen. Hiljattain edesmenneen anoppinsa omaishoitajan toiminut kansanedustajaehdokas pitää myös vanhustenhoidon kulttuurin päivittämistä tärkeänä. Itse alkujaan Nicaraguasta kotoisin olevana Gutierréz Sorainen, joka on vuonna 1992 muuttanut Suomeen, ajaa luonnollisesti myös oikeudenmukaista maahanamuuttopolitiikkaa. Päätöksenteon avoimuus on hänelle tärkeää.

- Kansanedustajana haluaisin osallistua päätöksentekoon avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden mukaisesti. Haluan säilyttää kontaktit kansalaisiin, kuunnella heidän ja asiantuntijoiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa.

Lisätietoja:

Ana María Gutiérrez Sorainen
050-5558325
www.anasorainen.net

 

Sarjakuvapiirtäjä, graafikko Kaisa Leka lähtee Vihreiden ehdokkaaksi
eduskuntavaaleissa 2011. Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja
valtuustoryhmän puheenjohtaja tunnetaan usein omaelämänkerrallisista
sarjakuvistaan, joissa käsitellään vakavia aiheita kepeällä tavalla. Leka
oli ehdolla myös vuoden 2003 vaaleissa ja on tällä hetkellä Vihreiden
toinen varakansanedustaja Uudenmaan vaalipiirissä.

“Vaaliohjelmani avainsana on tasa-arvo. Haluan, että Suomi on yhteiskunta,
jossa jokaisella on oikeus toteuttaa itseään sukupuolesta, synnyinmaasta
ja seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta. Ovien on oltava avoinna niin
jaloilla kuin pyörillä liikkuville. Turkistarhauksesta sekä muusta
eläinten oikeuksia polkevasta tehotuotannosta on luovuttava. Minun Suomeni
on suvaitsevainen, ekologinen ja väkivallaton”, kuvailee Leka.

“Kaisa Leka on Uudenmaan Vihreiden 26. vahvistettu ehdokas vuoden 2011
eduskuntavaaleihin. Loput ehdokkaat valitaan tulevan syksyn aikana”,
kertoo Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja Sirkku Saarikoski.

Lisätietoja:

Kaisa Leka
kaisa@kaisaleka.net
www.kaisaleka.net
www.kaisaleka.blogspot.com

Uudenmaan Vihreät ovat tyrmistyneitä elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen yllättävästä takinkäännöstä ja esityksestä myöntää lupa kahdelle uudelle ydinvoimalalle. Ministeri on aiemmin todennut, että lupia tarvitaan nolla tai enintään yksi. Kannanmuutostaan Pekkarinen on tyytynyt perustelemaan toteamalla, että aiempi kanta oli “tsoukki”.

Miten alkuperäisestä ”korkeintaan yhden” ydinvoimaluvan suunnitelmasta päädytään esittämään peräti kahta lupaa? Uudenmaan Vihreiden mielestä jäljet näyttäisivät vievän suoraan sylttytehtaalle.

- Suomessa energiapolitiikkaa rakennetaan vieläkin pitkälti metsäteollisuuden toiveiden mukaan. Energiapoliittiset päätökset eivät olekaan meillä parlamentaarinen ja vaaleilla päätettävä asia, kuten  Ruotsissa, vaan täällä elinkeinoelämän rooli on edelleen suuri, toteaa Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja Sirkku Saarikoski.

Uudenmaan Vihreiden mukaan ministerin olisi kannattanut pitää pää kylmänä ja luottaa ennemmin oman ministeriönsä sähkönkulutuslaskelmiin kuin teollisuuden lobbareihin. Ministeriön laskelmien mukaan nyt esitetyssä ratkaisussa sähköntuotanto ylittäisi voimaloiden valmistuttua roimasti Suomen tarpeet. Ydinsähköä tuotettaisiin siis vientiin vastoin eduskunnan nimenomaista linjausta.

Monet poliitikot ovat perustelleet ydinvoimaa siirtymäkauden ratkaisuna. Uudet ydinvoimalat alkaisivat kuitenkin tuottaa sähköä aikaisintaan vuonna 2020. Ydinvoiman lisärakentamisen vain lykkää kestävämpiä ratkaisuja vähentäessään intoa investoida uusiutuvien energiamuotojen kehitystyöhön.

Ydinrakentamisen sijaan Suomesta tulee tehdä uuden energiateknologian edelläkävijä. Uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen perustuva teknologia toisi Suomeen tuhansia pysyviä työpaikkoja, toisin kuin ydinvoimaloiden rakennusprojektit. Työpaikkoja ei synny sähkön vaan vihreän teknologian viennillä.

Teollisuuden tarvitseman sähkön tuottaminen on mahdollista ilman lisäydinvoimaa. Vihreiden vaihtoehtomallissa energiankäyttöä tehostetaan ja uusiutuvaa energiaa lisätään. Alma Median (3/2010) gallupin mukaan enemmistö suomalaisista vastustaa kahden tai useamman ydinvoimalan rakentamista.

-  Ydinvoimaäänestys on eduskunnan näytön paikka. Kenen etujen ja vaatimusten mukaisesti kansakunnan suuret päätökset oikein tehdään – voittavatko järki ja demokratia vai teollisuuden lobbarit, kysyy Uudenmaan Vihreiden varapuheenjohtaja Kristian von Essen.

Uudenmaan Vihreät ry, Uudenmaan vaalipiirin Vihreä piirijärjestö, nimesi 28.4.2010 pidetyssä kevätkokouksessaan ensimmäiset 25 kansanedustajaehdokasta 17.4.2011 käytäviin eduskuntavaaleihin.

Oikeusministeri Tuija Brax lähtee vuoden 2011 vaaleissa ehdolla Uudeltamaalta. Kaikki vaalipiirin istuvat kansanedustajat: Timo Juurikkala (Vantaa), Johanna Karimäki (Espoo) ja Jyrki Kasvi (Espoo) lähtevät tavoittelemaan paikkaa eduskunnassa myös seuraavalla kaudella. Myös Vihreiden puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Kristian von Essen (Siuntio) nimettiin ehdokkaaksi.

Lisäksi ehdokkaiksi nimettiin:

Elo Tiina (Espoo), MMM, kaupunginvaltuutettu
Gellin, Jens (Kirkkonummi), työnohjaaja, psykoterapeutti
Hakkarainen, Erja (Vantaa), FM, biologi
Hopsu, Inka (Espoo), Luokanopettaja
Ihonen, Jari (Espoo), Erikoistutkija, uusiutuvan energian asiantuntija
Kauppinen, Siru (Vantaa), ympäristötekniikan M.Sc.
Kostilainen, Anniina (Vantaa), MMM, Metsänhoitaja
Lustig, Helena (Hyvinkää), Toimittaja, eläinsuojelija
Länsipuro, Janne (Loviisa), yrittäjä
Meros, Päivi (Nurmijärvi), Tradenomi
Mikkola, Merva (Espoo), Valtiotieteiden maisteri
Mäkelä, Mikko (Vantaa), KM, lastentarhanopettaja
Nordström, Paula (Lohja) , Toimistosihteeri
Ranta, Juhis (Vantaa), opiskelija
Raudasoja, Satu (Espoo), opiskelija, partiolainen
Reinikainen, Marko (Raasepori), Dosentti, varajohtaja
Saarikorpi, Kaisa (Järvenpää), Rehtori, musiikinopettaja
Saarnio, Sini-Pilvi (Sipoo), Biologi, ympäristötarkastaja
Stenbäck, Reija-Riikka (Askola), Maatalous- ja metsätieteiden yo
Yusuf, Said (Espoo), tulkki

- Listaa tullaan täydentämään kesän ja syksyn aikana, mutta jo nyt se on erittäin monipuolinen ja edustaa osaamista monelta alalta, toteaa Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja Sirkku Saarikoski.

Uudenmaan Vihreiden tavoitteena on kuusi kansanedustajapaikkaa, mikä tarkoittaisi kahden paikan lisäämistä viime eduskuntavaalien tulokseen nähden.

Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa 2020 esitetään myös kierrätyskelpoisen jätteen polttamista. Uudenmaan Vihreät vaativat, että jätteenpolttolaitosten luvissa huomioidaan jätelaki ja EU:n jätedirektiivi, joiden mukaan jätteen synnyn ehkäisyn, uusiokäytön ja materiaalien kierrätyksen tulee olla jätteenkäsittelyn ensisijaisia tapoja. Kierrätykseen soveltuvan jätteen polttamista ei tule sallia.

Polttokapasiteetin määrä on mitoitettava siten, ettei laitosten toiminta edellytä raaka-aineeksi kelpaavan materiaalin ohjaamista polttoon eikä tule tilannetta, jossa jätettä on tuotava ulkomailta.
Jätteenpolton kapasiteetti Suomessa on lähes 2,5 miljoonaa tonnia, kun Riihimäen ja Vantaan tulevat laitokset lasketaan mukaan. Se on lähes yhtä paljon kuin koko Suomessa syntyy kotitalousjätettä vuodessa.

Pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä on selvitetty kaatopaikalle menevän jätteen koostumusta. Vain 16 % kaatopaikalle menevästä jätteestä on kierrätyskelvotonta ja palaa ilman haittaa tuottaen
energiaa.

Jätteenpoltto on kertakäyttökulttuuria, sillä siinä materiaali ei tule enää kiertoon, ja uuden neitseellisen materiaalin tuottaminen synnyttää paljon kasvihuonekaasupäästöjä. Jätteenpoltto myös estää kierrätykseen perustuvan liiketoiminnan ja uusioraaka-aineiden markkinoiden syntyä. Keski-Euroopassa on viime aikoina panostettu liiketoimintaan, jossa jäte nähdään ennemminkin arvokkaana uusioraaka-aineena kuin ongelmana, josta tulee päästä nopeasti eroon

Uudenmaan vihreät valmistelevat eduskuntavaaliohjelmaa avoimesti verkossa

Uudenmaan Vihreät laativat vaaliohjelmaansa vuoden 2011 eduskuntavaaleja varten avoimesti verkossa. Jokainen, jolla on pääsy Internetiin  voi osallistua yhteisten tavoitteiden määrittelyyn sekä kertoa ideansa ja toiveensa vaaliohjelmaan. Vaaliohjelmassa määritellään poliittiset
tavoitteet vaaleissa valittaville kansanedustajille.

- Vihreille avoimuus päätöksenteossa on aina ollut tärkeää ja nykyään
tekniikka mahdollistaa monenlaiset ratkaisut demokratian tuomiseksi mukaan jo agendan laatimiseen, ei vain päätöksentekoon, toteaa Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja Sirkku Saarikoski.

Espoon Vihreät ja Vantaan Vihreät kokeilivat vaaliohjelmien avointa
työstämistä jo kunnallisvaalien 2008 alla.  Kokemukset olivat positiivisia, kymmenet kuntalaiset kävivät lisäämässä mielestään tärkeitä painopisteitä molempien kunnallisjärjestöjen vaaliohjelmiin.

Vaaliohjelmien muokkaaminen verkossa on mahdollista maaliskuun ajan
osoitteessa www.eduskuntavaalit2011.fi. Sen jälkeen Uudenmaan Vihreiden
työryhmä viimeistelee vaaliohjelman, jonka yleiskokous hyväksyy.

Uudenmaan Vihreät ry on Vihreän liiton piirijärjestö, jonka toimialueena
on Uudenmaan vaalipiiri.

Lisätietoja:
Sirkku Saarikoski
puheenjohtaja, Uudenmaan Vihreät ry
040-8296446

Lari Karreinen
vaalityöryhmän jäsen
0400-487642

Uudenmaan Vihreät ry valitsi syyskokouksessaan 22.11.2009 Espoossa puheenjohtajan kaudelle 2010-2011. Uutena puheenjohtajana aloittaa vuodenvaihteessa espoolainen Sirkku Saarikoski. Saarikoski on biologi (FT) ja entinen kaupunginvaltuutettu. Hän on myös toiminut piirihallituksessa ja Vihreiden puoluevaltuuskunnassa sekä useissa puolueen ohjelmatyöryhmissä.

-    Seuraavan puheenjohtajuuskauden suurin haaste tulee luonnollisesti olemaan vuoden 2011 eduskuntavaalit. Lähdemme tavoittelemaan vahvaa, monipuolista ehdokaslistaa ja ainakin kahta lisäpaikkaa Uudenmaan Vihreille, linjaa Saarikoski.

Piirihallitukseen valittiin uusina jäseninä Tarja Haaranen (Nurmijärvi, Tanja Konttinen (Raasepori), Tea Malms (Loviisa), Tom Pehkonen (Vantaa), Raili Raita-Ruponen (Espoo) sekä Risto Salovaara (Järvenpää). Hallituksessa jatkavat Kristian von Essen (Siuntio), Eija Kettunen (Karkkila) ja Jarmo Pasanen (Lohja). Uusiksi varajäseniksi valittiin Helena Lustig (Hyvinkää), Pauliina Juntunen (Kirkkonummi), Siru Kauppinen (Vantaa) ja Maisa Siirala (Espoo). Varajäseninä jatkavat Anna-Kaarina Kippola (Loviisa) ja Satu Vuorenmaa (Tuusula).

Uudenmaan Vihreät ry on Vihreiden piirijärjestö, jonka toimialueena on Uudenmaan vaalipiiri.

Lisätietoja:

Anna-Stiina Lundqvist
Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja
040 5525432

Sirkku Saarikoski
040 8296446

Uudenmaan Vihreät vaativat Tammisaaren synnytysosaston jatkosta tehtävän päätöksen lykkäämistä. Vuosille 2012-2014 ajoittuva Naistenklinikan remontti tulee ruuhkauttamaan pääkaupunkiseudun muut synnytyssairaalat jo ilman Tammisaaren synnyttäjiä. Päätöksenteon lykkäämisen puolesta puhuvat myös puutteet elokuussa valmistuneessa HUS:n synnytystoimintaa selvittäneen työryhmän raportissa.

- Pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa on jo nyt ruuhkahuippujen aikana jouduttu turvautumaan vuoteisiin käytävillä. Jos Tammisaaren synnytystoiminta päätettäisiin lakkauttaa ennen Naistenklinikan remonttia, tietäisi se Naistenklinikan synnytysten lisäksi Tammisaaren potilaiden kasautumista Kätilöopistolle ja Jorviin, toteaa Uudenmaan Vihreiden varapuheenjohtaja Kristian von Essen.

Aikalisä mahdollistaisi myös perusteellisemman selvityksen, jossa huomioitaisiin esimerkiksi äitiyspoliklinikkapotilaiden hoito Tammisaaren mahdollisen sulkemisen jälkeen, lastenosaston potilaiden hoitopaikka jatkossa ja potilaiden kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset ja riskit.

- Työryhmäraportissa ei huomioida kokonaiskustannuksia eikä arvioida laatua. Ennen lopullisten ratkaisujen tekemistä tulee myös selvittää ruotsinkielisten synnytyspalvelujen turvaaminen. Eikä pidä unohtaa sitä tietotaidon määrää, joka menee hukkaan, jos henkilökunta ei siirry töihin HYKS-sairaaloihin, muistuttaa von Essen.

Lisätietoja:

Kristian von Essen
Uudenmaan Vihreiden varapuheenjohtaja
p. 050 5092543

Veera Lampi
Uudenmaan Vihreiden toiminnanjohtaja
p. 045 1242818

Syksyn 2008 kunnallisvaalit uusittiin sähköisen äänestyksen kokeilukunnissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä 6.9.2009.

Uusintavaalit menivät Vihreiden osalta hyvin kaikissa kolmessa kunnassa.  Vihreiden kannatus nousi sekä Karkkilassa että Vihdissä 0,6 %, Kauniaisissa kannatus säilyi tismalleen ennallaan. Paikkajakoon tulos ei vaikuttanut, viime syksyn kunnallisvaaleissa saavutetut paikat säilytettiin. Tulokset täältä.

Kiitos kaikille äänestäjille!

Uudenmaan Vihreät esittää hevosenlannan hyötykäytön vapauttamista jäteverosta. Pelkästään Uudenmaan hevostiloilla voitaisiin tuottaa lannasta biokaasua lähes 3 200 polttoöljytonnin edestä.

Bioperäinen jäteaines on tärkein raaka-aine kolmannen sukupolven nestemäisille biopolttoaineille. Uudenmaan Vihreiden mielestä tätä tukevien tuotantorakenteiden kehittäminen tulee aloittaa nopeasti, jotta Suomi ei jää jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, vaan ottaa tehokkaasti käyttöön kotoperäisen polttoaineen samalla vähentäen kasvihuonekaasupäästöjä.

Suomen 70 000 hevosta tuottavat yhteensä 840 000 kuutiota lantaa vuosittain. Tästä määrästä saataisiin 168 000 kuutiota biokaasua. Päivittäin kerättävissä olevalla hevosenlantamäärällä voidaan korvata 87452 kiloa raakaöljyä.

Suomessa lannan, lietteen ja biojätteen käyttö biokaasun tuotannossa on valitettavan vähäistä. Saksassa ja Tanskassa lähes kaikki maatalousjäte tuottaa jo energiaa. Ruotsissa verokohtelu ympäristöystävällisille hankkeille on Suomea kannustavampi. Siellä moni navetta tai talli on saanut kylkeensä biokaasulaitoksen. Saksan biokaasuyhdistyksen tavoite on nostaa biokaasun hyödyntämiskapasiteetti 1000 megawatista (2006) 9500 megawattiin ja kymmenkertaistaa biokaasulla tuotettu sähkömäärä 17 %:iin Saksan sähkönkulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.

Lisätietoja:
Laura Kekäläinen, Uudenmaan Vihreiden hallituksen jäsen p. 040 5463310
Anna-Stiina Lundqvist, Uudenmaan Vihreiden puheenjohtaja p. 040 5525432